Valitse reitti fiksusti

• Joenylitys on kesäaikaan yksi kuumottavimpia juttuja. Leveä kohta on yleensä vähiten vuolain ja toisaalta yläjuoksulla on vähemmän vettä kuin alajuoksulla ja tässä todellakin pätee parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan. Helpossakin kohdassa kivet voivat liikkua ja ne voivat olla teräviä.
  • Repun lantiovyön kiinnittämisestä on sääntönä yleensä mainittu se, että lantiovyö on oltava auki. Tästä on kuitenkin vastakkaista näkemystä, ruotsalaisessa Utemagasinetissa oli aikanaan juttu analysoiduista joenylityksessä tapahtuneista kuolemantapauksista ja havainnot eivät puoltaneet kiinniolevaa lantiovyötä. Is-toursin pääopas kuuluu "vyö kiinni"-koulukuntaan:
    • Miksi lantiovyö auki voi olla vaarallinen? Tämä kannattaa testata itse kuivalla maalla seuraavasti: isohko painava reppu selkään, lantiovyö auki ja taivuttaa yläkroppaa eteenpäin siten, että reppu putoaa alaspäin pään yli. Tällöin joutuu tilanteeseen, jossa ei pääse repusta eroon juurikaan millään ja reppu painaa veden alle ja huonosti käy. Lantiovyön ollessa auki reppu myös heiluu enemmän ja vaikuttaa tasapainoon.
    • Lantiovyö kiinni? Vältät edellisen tilanteen ja lisäksi menosi on hieman vakaampaa muutenkin. Mutta toki sinulla on oltava varmuus, että osaat lantiovyön aukaista, vaikka olisit veden alla. Tuossa tilanteessa on kuitenkin paljon aikaa aukaisuun, kunhan et panikoi.
• Liikkuessasi kallioisella, jyrkänteisellä tms alueella huonossa näkyvyydessä (pimeys, lumimyrsky), ole varma reitistäsi ja valitse se turvallisuus edellä. Tai mieluiten: älä liiku ellei ole pakko. Em. olosuhteissa saattaa isokin pudotus jäädä havaitsematta ja toisaalta esim. Norjassa 1:100000 kartalla suunnistaessa 50 metrin jyrkännettä ei kartalta edes huomaa. Ja kun fataali pudotus ei vaadi kuin muutaman metrin niin riskiä ei kannata suotta ottaa.
• Fiksu reitinvalinta on tärkein tapa välttää lumivyöry.
  • Onko rinne, minkä vaikutuspiirissä liikut 25-45 astetta? Jos kyllä, ole erityisen varovainen. Ja huomioi, että jos kuljet jyrkkäpiirteisessä laaksossa, jossa ei ole näkyvillä vyöryalttiita lumirinteitä (koska rinteet ovat liian jyrkät lumen pysymiseen), voi ylempänä näkymättömissä olla isojakin lumilippoja tai vyöryrinteitä.
  • Vaikka "varsinaiset" lumivyöryrinteet olisivat lumesta tyhjät, vuoren syrjillä on aina "rännejä" , jotka toimivat eräänlaisina likaviemäreinä kesälläkin keräten liikkeelle lähteneet kivet ja lumet ja ohjaten ne alas laaksoon. Näiden viemäreiden aktiviteetti lisääntyy päivän edetessä, kun aurinko sulattaa lunta ja jäätä ja kivet pääsevät liikkeelle.  Tällaiset ovat potentiaalisia vaaranpaikkoja ja älä jää ainakaan taukoilemaan tällaiseen ränniin. Hyvin tunnettu esimerkki on Mt Blancin perusreitillä oleva Gouter Couloir, jossa säännöllisesti kuolee ihmisiä kivien iskemänä. Tuollainen kannattaa ylittää aamusella ennen kuin kivet herkeävät liikkeelle.
• Huomioi, että vyöry voi tapahtua pienessäkin rinteessä tai törmässä, jonka korkeus on 5 metriä ja jyrkkyys 30 astetta. Eli kotoisalla soramontullakin tämä voi tapahtua, ei tarvitse aina mennä merta edemmäs kalaan. 
• Vaikka itse menet tasaisella, vyöry voi laueta yläpuoleltasi.
• Vyöry voi edetä 3x niin kauas kuin on rinteen tai törmän korkeus.
• Vältä "maastoansoja" kuten ahtaita laaksoja, kuruja, rännejä ja mieti aina, mitä tuollaisessa kohdassa tapahtuu vyörytilanteessa.
• Huomioi lumilipat, kun etenet rinteessä.
• Talvella ole tarkkana paitsi vesistöjen virtapaikoissa myös järvellä esim. laskujokien tienoilla, salmissa tai säännöstellyillä altailla etenkin Norjassa.
• Jos päivän eteneminen venyy tai uhkaa venyä pimeän puolelle, valitse reitti, missä kulku helpointa ja riskit pienimmät yön pimeydessä.
• Parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan pätee monessa tilanteessa. Jyrkkä rinne alaspäin on sekä kuluttavampi koiville että riskaabelimpi luille etenkin, jos rinteessä vielä on irtokiviä tai lipeviä kohtia. Mikrotasolla riskejä ovat (erityisesti alaspäin tullessa) kahden kiven välinen kapeneva ahtauma, johon kenkä saattaa kiilautua kiinni muun kropan jatkaessa kohti laaksonpohjaa. Toinen riskin paikka on kivikoissa olevien lumilaikkualueiden reunamat, joissa lumi ei enää kanna ja jalka saattaa painua läpi isoonkin koloon. Syytä toivoa, että polvi pysyy tuossa ehjänä.