Lue ennusteet
- Hyödynnä aina sää- ja vyöryennusteita ja valitse helpompi maasto, jos sääolosuhteet ovat vaativat.
- Parempi katsoa useamman eri sääennustajan mietteitä ml. www.yr.no. Kiinnostavia muuttujia ovat lämpötila, sade, tuulen suunta ja nopeus. Kannattaa katsoa myös, millaista sää on ollut, jolloin voi pyrkiä päättelemään esim. tulevia hiihto-olosuhteita.
- Vyöryennusteita on myös hyvä katsoa, jos liikkuu vyöryalttiilla alueilla ja aina ei voi tietää, vaikka sellaiselle päätyisi tahtomattaankin. Vyöryennusteet annetaan asteikolla 1...5 ja oleellista tunnistaa, että vaikka ennuste ei olisi 4 tai 5, voi lumivyöryjä silti tulla. Itse asiassa tilastojen mukaan (ainakin Norjassa) vyörykuolemista 90%, kun lumivyöryvaaraennuste on max 3.
- Vyöryennusteita eri maissa löytyy ainakin näistä paikoista:
- Melotaretkellä katso etenkin luvattua tuulta ja sen suuntaa mutta myös ukkosennusteita. Jos reitillä on selkiä, 8 m/s saa jo sellaisia aaltoja aikaiseksi, että ensikertalaista voi hirvittää.
- Etenkin jos olet melomassa tai Alpeilla, katso myös ukkosennusteet, ei ole häävi olla pomppuisella järvenselällä ukkospuuskien aikana salamoiden etsiessä johtavinta reittiä (esim. hiilikuitumelaa) maahan/veteen.
- Talvella voi olla houkutus optimoida esim. makuupussin kokoa tai lämpimien vaatteiden määrää luvatun "lämpötilan" mukaan. Ei kannata optimoida liikaa, ei ole hääviä herätä aamuyön hiljaisina hetkinä kylmyyteen, tällöin esim. 4h aamuun tuntuu ikuisuudelta.
- Vaikka ennuste jollekin alueelle lupaa säällistä keliä, huipulla saattaa tilanne olla jo vallan muuta. Toki poikkeuksiakin on, mutta huipulla tuulee lähes aina. Paikalliset pienetkin maastonmuodot esim. harjanteella oleva "satula" voi olla hyvinkin tuulinen, vaikka vain hieman harjanteen alapuolella olisi rauhallista.
- Välillä tulee onneksi positiivisiakin yllätyksiä, erityisen riemukkaita ne ovat olleet vuorilla kun alhaalla laaksossa voi keli olla surkean kurjaa ja ylhäällä loisteliastakin. Viimeksi Kebnekaisen nurkilla käydessä ennuste ja keli oli kurja alhaalla, mutta kun (onneksi) läksimme kohti huippua, niin 1.8 km korkeudessa pääsimme pilvimeren yläpuolelle. Pilvettömällä taivaalla aurinko loisti ja niin mekin, kun katselimme tuulettomassa ilmassa niitä muutamia huippuja, jotka saarina nousivat pilvimerestä.