​Suunnittele ja valmistaudu

• Suunnittele retki ryhmän kykyjen mukaan ja varaudu muuttamaan reittiä.
  • Lähtijöiden kunto, kokemus ja taidot, varustus ja ajatukset/tavoitteet reissulle? Mitä pidempi, nopeampi, kylmempi, korkeampi huiputuksia sisältävä reissu, sitä suuremmat vaateet tulevat lähtijöiden kyvyille. Ja mielellään joukon tulisi olla suhteellisen yhtenevä em. seikkojen suhteen ainakin kunnon ja tavoitteiden osalta. Toisaalta ainakaan lasten kanssa liikkuessa ei kannata sen kummempia tavoitteita retkellä laittaa, jotta siitä ei tule paineita ja suorittamista. Tosin lapset kyllä usein pystyvät hämmästyttämään, jos vain motivaatio pysyy yllä.
  • Ryhmädynamiikka kannattaa myös huomioida, kovissa olosuhteissa tulevat tunteet helpommin pinnalle ja kannattaa valita reissukaverit siten, että heitä kestää kuunnella ikävissäkin olosuhteissa.
  • Varmin tapa tappaa aloittelevan tunturiretkeilijän into on viedä hänet heti haastaviin olosuhteisiin.
  • Jos olet lasten kanssa liikkeellä, suunnittelu ja oma kokemus on tärkeää.
    • Päivämatkat lyhyempiä, joen ylitysten oltava helppoja, riittävästi lapselle vaihtovaatetta, herkkuja yms. mukana...
    • Talvella olosuhteet ja niiltä suojautumiskyky tärkeämpää kuin aikuisjengillä.
    • Lapsille ei kannata kuormaa liiemmin laittaa, mikä vastaavasti lisää aikuisen kuormaa.
    • Onhan myös lapselle riittävän hyvät varusteet?
    • Yhteisen oppimisen riemu on usein mieluista ja mieleenpainuvaa mutta silti:
      • Lapsen kanssa tunturiin tai vuorille ei lähdetä enää harjoittelemaan aikuisen taitoja, vaan aikuisen pitää olla tehnyt kotiläksynsä ja hankkinut kokemuksensa ennen noita reissuja niin, että homma saadaan menemään rutiinilla ja riskit minimoiden. 
  • Varaudu eri vaihtoehtoihin: joku sairastuu, keli menee karseaksi, lumi sulaa pois vesisateen vuoksi.  Miten päästä nopeammin "ihmisten ilmoille?"
• Hanki tietoa kohteesta ja olosuhteista.
  • Onko alueella merkittyjä polkuja, latuja, mahdollisia moottorikelkan uria, joita voi hyödyntää? Kun edessä on esim. 0.5 km korkeusero 70 cm upottavassa lumessa niin aika Björgen saat olla, jos se moottorikelkan ura ei tunnu houkuttelevalta.
  • Millaisia korkeuseroja on reitillä tiedossa? Kuinka jyrkkiä ne ovat sekä nousua että laskua ajatellen? Onko laskuissa puustoa? Onhan täyspitkät nousukarvat mukana, jos jyrkkyyttä ja nousua piisaa?
  • Onko reitillä potentiaalisia lumivyöryriskipaikkoja esim. kapeita laaksoja/laakson kohtia? Ethän joudu yöpymään tällaisessa laaksossa?
  • Jos teet päiväretkiä huipuille,
    • Onko reitti ylös ja alas turvallinen, tiedätkö alas(lasku)reitin ja sen olosuhteet, jos se poikkeaa ylösnousureitistä?
    • Millä huipuilla ja rinteillä käyt suotuisissa olosuhteissa, entä vähemmän suotuisissa kuten käännöksissä pettävä korppu tai 30 cm sastrugi ("lumiaallokko")? 
    • Kuinka kauan nousu kestää, kuinka vaativa lasku, hapottaako pahasti jo ennen huippua?
  • Mitkä ovat hyviä yöpymispaikkoja:
    • Helppo saavutettavuus? Tuulensuojaa? Vettä? Ei lumivyöryriskiä ja/tai maasto blokkaa vyöryn? Kesällä sateellakin kuivahkona pysyvä paikka?
    • Lumiluolan mahdollisuus esim. teltan revetessä: tyypillisesti puro- ja jokiuomat, jotka ovat muutamaa metriä muuta pintaa alempana. 
  • Jos ollaan kännyn kuuluvuusalueen ulkopuolella, miltä huipuilta oletettavasti saa tarvittaessa yhteyden?
  • Onko ollut
    • vesi-/räntäsateita, jotka saavat joet tulvimaan ja kivet liukkaiksi? 
    • lumisateita ja tuulta, jotka lisäävät lumivyöryriskiä?
  • Mikä on lumitilanne
    • määrän osalta, voiko ahkiota käyttää vai onko maa osin jo lumeton?
    • laadun osalta, kantaako lumi vai meneekö ns. pohjia myöten, millä on radikaali vaikutus päivämatkoihin.
  • Jos liikut joen jäällä tai ylität sen, onko joessa kartan mukaan koskipaikkoja ja/tai korkeuseroa? Jos on niin harkitse vielä kerran jos toisenkin ja jos silti menet niin mieti, onko esim. untuvatakki pakattu vedenpitävästi ja miten pääset ylös, jos putoat jäihin. Jos tällainen jokikohta on ylitettävä, jätä ahkio/reppu rantapenkalle ja etene varovaisesti tunnustellen ensin ja haet sitten kuorman, jos vaikuttaa riittävän turvalliselta. 
  • Joskus Norjassa olimme Jotunheimenissa kolmen pikkulapsen kanssa muutaman yön telttaretkellä kesällä, yksi lapsi kannossa äidillä ja teltta sun muut kamat Is-toursin pääoppaalla. Tällä reissulla yhdistyi ehkä useampi yllä mainittu ilmiö. Kevättulvat olivat pyyhkineet joen ylittävän sillan ja polku tai ainakin polun turvepohja "roikkui" törmällä. Sitten taisi tulla hieman räntää ja lopuksi yöllä varmuuden vuoksi tuuli niin kovaa, että Hilleberg Keronin (=normiteltta naparetkillä) kaarikin jo hieman otti itseensä. Pikanttina yksityiskohtana kantamusten paino vain lisääntyi reissun edetessä, koska ne vaipat...Reissusta ehkä pari huomiota:
    • ​Se joen ylitys kannatti sitten tehdä liki jääkylmässä vedessä järven laskukohdassa kahlaillen, koska virta oli tuossa levein ja vaimein.
    • Norjassa pitää kesälläkin varautua talveen eli pipot, käsineet ym. ovat must. Eräällä aiemmalla heinäkuun pyöräretkellä lumisateen keskellä oli pakko pysähtyä lämmittelemään kohmeisia käsiä, jotta jarrutus vielä onnistui, kun alamäkeä oli yli 1 km (pystysuunnassa). 
    • Teltta on aina laitettava hyvin kiinni ja siitä huolimatta se voi joutua koville. Maailman 1. nainen etelänavalla, norjalainen Liv Arnesen, muistutti etelämantereen tuulisten kokemusten jälkeen joutuneensa kuitenkin haastavimpaan tilanteeseen talvisella Jotunheimenilla teltan revetessä.
  • Jos menet autolla, mihin jätät sen, saatko sen käyntiin myös pakkasella?
• Tunnista riskit
  • Mitkä ovat keskeiset riskit, mitkä ovat keinot ko. riskien pienentämiseksi ja toisaalta riskien lauetessa keinot seurausten minimoimiseksi?
• Kuuntele kokeneempia.
  • Hae netin keskustelupalstoilta tietoa, mutta varaudu monikirjoisiin vastauksiin. Pyri "kalibroimaan" kommentoijien vastaukset ts. jos joku norjalainen  kertoo käyneensä Piggenillä parissa tunnissa ja Storenilla myös ja toisaalta muutama muu kertoo selvästi poikkeavia aikoja, niin älä oleta painelevasi norjalaisvauhtia, kertoja on kuitenkin joku ex-maajoukkuehiihtäjä.
• Huolehdi, että sinulla on riittävä osaaminen ja valmiudet retkelle.
  • Liian nopeasti liian korkealle on tappanut monta vuorikiipeilijää. Myös vähäriskisemmissä harrasteissa kannattaa edetä lyhyemmin harppauksin eikä liian nopeasti jos ylipäätään ollenkaan tähdätä näyttäviin suorituksiin. Vaikka olisi kokenutkin, saattaa välillä olla vaikea hahmottaa, kuinka purevaa voi pakkastuuli olla, se on itse koettava.
• Huomioi luonto ja sen suojelu.
  • Älä jätä itsestäsi jälkiä on kyseessä sitten roskat, jäkälikkö, kivirakennelmat, nuotiopohjat yms.
  • Älä missään tapauksessa edes leiki metsäpaloriskeillä jossain eläkeläis-vpk:n toiminta-alueen ulkorajoilla äläkä muuallakaan.
• Älä tee kännyn kuuluvuuteen tai tarkkoihin kellonaikoihin perustuvia liian tarkkoja "sopimuksia."
  • Toisaalta olisi hyvä ilmoittaa kotijoukoille, miten menee, mutta kun se kuuluvuus saattaa silti kadota, kännystä akku loppua jne. ja kotijoukot huolestua. Kun sovitte, missä tilanteessa sopii huolestua, huomioikaa kännyriskit.