Etelä-Konneveden kansallispuisto on vaikuttava kohde vesiretkeilijälle ja retkihiihtäjälle.
"Sopiiko melonta Suomen oloihin? Meillä on yli 60000 järveä ja vesistöreittejä, jotka aivan ihanteellisesti liittyvät toisiinsa. Melontaretkeily on melkein jokaisen ulottuvilla. Melontavedet ovat lähellä, ja kätevä mies tekee itse helposti kanoottinsa, kun tarveaineet usein ovat omasta takaa eivätkä ne muutenkaan tule paljoa maksamaan. Kestävyystyyppisen kansamme parhaita kesäisiä virkistyskeinoja voi olla melontaretkeily...." [Melontaretkeily [kirja], Vanonen&Korvenkari, 1949]
Melonta on elämysliikuntaa. Yhteys ympäristöön on intiimi, meloja on luonnon tapahtumien keskellä sopeutuen sen ehtoihin niin, ettei häiritse eikä tuhoa elämää ympärillään.... Hyvin istuva kajakki on kuin vesielämään sopeutunut ruumis...ja sitä ohjataan kuten ruumiin osaa. Samaan aikaan meloja näkee ja tuntee veden ja ilman liikkeen ja voiman ja reagoi niihin ruumiillaan. Meloja istuu veden sylissä. Tunne sulautumisesta ympäristöön on vahva...Meloja liikkuu vesillä oman päänsä mukaan, häntä eivät rajoita kulkuväylät, satamien palvelut...Omia reittejään omassa tahdissaan vaelteleva, omin voimin kulkeva ja omavarainen meloja toteuttaa haavetta riippumattomuudesta, joka monilla elämänaloilla on tavoittamattomissa. [Retkimelonta, Markku Soikkeli, 1994]
Noiden melontaretkeilyn ylistysten käytännön toimeenpanoon Etelä-Konnevesi sopii mitä mainioimmin. Jos nikkarointi ei erityisesti houkuta tai epäilys omista kajakinrakennuskyvyistä epäilyttää niin eipä hätää, Etelä-Konneveden rannoilta löytyy kajakki&kanoottivuokrausta ja myös meiltä löytyy kajakkeja vuokralle.
Etelä-Konneveden mahdollisuuksista antaa kuvaa esimerksi tämä sivusto www.luontoon.fi/etela-konnevesi ja tämä retkipaikka.fi/katso-jouni-ohtamaan-dokumentti-etela-konneveden-kansallispuisto/ video. Vääräsaari on sijoittunut keskeisesti, mutta silti on ylhäisessä yksinäisyydessä eikä tarvitse pelätä, tuleeko pihapiiriin juhannuksenakaan kulkijoita. Tunnelman ja kelin mukaan voi suunnata maisemien tai vaikka kalojen perään etelään, länteen tai pohjoiseen pidemmästikin, idässä kokka kolisee rantakiviin jo 1.5 km päässä. Liikkuessa kannattaa katsella etenkin vantterampien mäntyjen latvoihin, siellä oleva risukasa kavaltaa seudun kuninkaan (tai ehkä pikemminkin kuningattaren) eli kalasääsken kodin. Kotini on linnani eli pysyttele riittävän etäällä...ja muista siis ottaa kiikarit matkaan (tosin Kalasääskessäkin on kiikarit saaren ympäristön kuikuiluun).
Idässä Enonniemen alueen poluille on noin 1.5 - 2 km matka vesitse tai jäitse, jos haluaa patikoida enemmän. Tällöin voi kierrellä Etelä-Konneveden kansallispuiston polkuja, jotka ovat keskisuomalaisittainkin jyrkänsorttisia, Pohjanmaalla täkäläiset mäethän olisivat automaattisesti vuoria...
Kuten jo varustelusta ehkä kävi ilmi, Kalasääskeen majoittujien harrastus ei välttämättä ole välineurheilu tai siis siihen ei ainakaan ole suuremmin välineitä. Sen sijaan Kalasääski tarjoaa oivallisen miljöön rauhoittumiseen, vedessä lotraamiseen ja ennen kaikkea melonta- ja/tai suppailutukikohdan Etelä-Konneveden maisemiin tutustumiseksi. Suppailu Etelä-Konnevedellä onnistuu ilman omaakin lautaa eli Kalasääsken SUP-välineillä kaksi henkilöä voi kierrellä ympäristöä. Alueelta löytyy metsähallituksen ylläpitämiä laavupaikkoja, joissa voi poiketa nuotiolle, jos siltä tuntuu. Kalaonnea voi kokeilla, perimätiedon mukaan Vääräsaaren nurkilla on mainiot kala-apajat.
Melontaa ei kannata rajoittaa vain kesään, syksyllä on ihan mainio aika liikkua myös ja kajakissa asiallisella varustuksella sadekaan ei haittaa. Sekä Kivisalmessa, Hankitaipaleessa, Kierinniemessä että Häyrylänrannassa on katokset, joissa voi suojassa vaihtaa melontavermeet, vaikka Esterillä olisi huonompikin päivä. Ja Vääräsaareen tullessa hella ja sauna päälle ja edes kastuminen ei enää haittaa, jos vielä muistaa laittaa kamat kuivumaan. Säätiedotusta kannattaa toki tuulten osalta tarkkailla; jos luvataan 10 m/s keskituuli niin syytä olla eskimo hanskassa isommilla selillä. Hanhitaipaleesta reitti on hyvinkin suojainen tuulensuunnasta riippumatta poislukien viimeinen maili Majasaaresta. Talvella eteläinen Konnevesi on mainio miljöö retkihiihtelyyn kallioisine saarineen ja voi siellä pilkkiäkin, minkä jälkeen Kalasääsken sauna tekee varmasti hyvää. Talvella Kalasääskessä on piilopirttitunnelmaa, koska avaruutta on ympärillä ihan maalaismittapuunkin mukaan reilusti ja kulkijoita ei ole sitäkään vähää mitä kesällä. Auton voit jättää esim. Kivisalmeen (10 km) tai Mäkäräniemeen (5 km).
Kalasääsken varustukseen kuuluu mm. -Soutuvene -2 kpl Jobe Titan Kuran SUP-lautoja tilpehööreineen + kelluntaliivejä S/M/L/XL yksi kappale kutakin -jääkaira ja jääsaha, joilla syntyy avantoa nopsaan.
Kalasääskeen valtakuntaan kulkemista varten meiltä voi vuokrata esimerkiksi: -Kajakkeja: Star 500 PE (2 kpl), RTM Ysak ja Arctic Triple (kaksikko, jossa on kolme aukoa ts. iso lastiaukko), meloja, melontaliivejä, kuivapusseja -Ahkioita: Fjellpulken Veteran (1 kpl) ja Expedition ( 1kpl) -Retkisuksia (sekä 75mm, Rottefellan BC-, Salomon profil että eräsiteillä), sauvoja, monoja, jääturvallisuusvälineitä (naskaleita, köysiä, kuivapusseja) -Tarvittaessa myös muita retkeilyvarusteita.
