Loman ajoitus?

Mihin aikaan Ylläkselle?
Ensimmäistä mökkiä rakentaessamme ajatus oli, että käymme vain talvella, koska olemme hiihtoihmisiä ja kesällä ei Ylläksellä olisi niin paljoa tekemistä. Väärin meni. Aika paljon on kesälläkin tullut Ylläksellä oltua ja vuoden kierron aikana on eri syitä, miksi tulla ja toisaalta mitä ottaa huomioon.

• Tammi-helmikuu: Sydäntalven aikaa, pakkaset saattavat paukkua, kelit ovat kirkkaita ja revontulia taivaalla.  Kovemmilla pakkasilla mökin sijainti ladun vieressä (kuten Koskikara ja Napakettu) on eduksi, jotta pääsee liukkaasti liikkeelle ja palatessa ei tarvitse hikisenä samoilla mökille. Sauna on ehkä normaalia enemmänkin arvossaan. Lämpätilaero Äkäslompolon kylän ja esim. ns. lämpöladun välillä voi olla suuri kylmän ilman valuessa alas. Ulkoilun ajoituksessa valon huomiointia ei kannata unohtaa tai ainakin ottaa pimeämmällä otsalamppu mukaan. Väkeä on vähänlaisesti, vaikkakin vuosi vuodelta yhä enemmän (etenkin ulkomaalaisia).
• Maalis-huhtikuu: Valo on jo merkittävästi lisääntynyt ja ilmatkin lämpenevät. Viikosta 8 alkaen Ylläksen "kaikki" ladut on ajettu ja valikoimaa riittää. Hiihtoniilot saavat nyt paljon kilometrejä ja Ylläksen latumäärillä ei tarvitse paljoa hiihtää samoja lenkkejä. Jos haluat Koskikaraan tai Napakettuun näinä aikoina, varaukset on syytä tehdä vuotta aiemmin suosituimpien viikkojen osalta. Tai ainakin näin meidän vakiasiakkaat tekevät.
• Toukokuu: väki on kaikonnut, mutta vielä pystyy hiihtämään, vappuna pystyy aina ja on me kierretty Kesänkiä toukokuun lopullakin. Ja toki laskeminenkin onnistuu sekä mäessä (nousukarvat mukaan) ja kanootilla joissakin (kuivapuku mukaan). Hiihtoväen sijaan eläimiä on paljon enemmän liikkeellä, metsäkanalintuja (esim. ukkometso keekoilee usein tietyllä kohtaa Kesängin kupeessa), porot järjestävät vappumarsseja pitkin latuja ym. Ideaalitilanteessa yöllä on pikkupakkasta ja lämpötila nousee sitten kevyesti plussalle päivemmällä. Varauduttava normaalista poikkeavalla hiihtovarustuksella, joskin sortsit lienevät liioittelua.
• Touko-kesäkuu. Lumien alkaessa kunnolla sulamaan luonto herää tosissaan, vedet virtaavat ja missään ei ole liki yhtään ketään kaksijalkaista katsomassa tätä kevään kukoistusaikaa. Ötiäisiä ei ole, sopivilla valinnoilla maastossa voi ihan hyvin kulkea, joissa on paljon vettä melomiseen eikä tarvitse kiviä kolistella. Toukokuussa jonkinasteinen ongelma voi olla se, että useimmat liikkeet ovat kiinni, joten esim. vuokravälineitä ei välttämättä ole tarjolla. Mutta varsinkin Napaketun varusteilla tämäkään ei ole ongelma, kanootti ja pyöriä ym. löytyy tällöinkin.
• Kesä-elokuu. Maasto on kuivunut, vedet lämmenneet usein ihan uimakelpoisiksi (heinäkuu), polut ja maastopyöräreitit  odottavat kulkijoita. Valoa tulvii vuorokauden ympäri, joten ihan sama, miten ulkoilun ajoitat. Tähän aikaan erilaisia hyönteisiä on välillä enemmän ja välillä vähemmän liikkeellä. Mutta riippuu paljon kesästä ja myös paikasta, esim. Koskikara ja Napakettu rakennettiin ilman hyttysmyrkkyjä (no lapset saattoi joskus käyttää).
• Syyskuu. Perinteinen ruskaretkiaika, hehkeimmillään noin syyskuun toisella viikolla, mutta värejä riittää monelle viikolla. Yöllä saattaa olla jo hieman kirpeämpää ja ötiäiset ovat hävinneet viimeistään tässä vaiheessa.
• Lokakuu. Koulujen syyslomaviikolla 42 olemme usein olleet Ylläksellä ja olosuhteet ovat olleet moninaiset. Hetta-Pallas-vaelluksen voi -ehkä-vielä tehdä, mutta yhtä lailla voi olla jo hiihtomahdollisuuksia. Niin tai näin, aina olemme päässeet ulkoilemaan muodossa tai toisessa. Autoon kannattaa laittaa talvirenkaat alle, ei olisi eka kerta kun ennusteet väittää lumetonta tietä, mutta loppuviikosta onkin lunta ja jäätä.
• Marraskuu. Pimeyttä on yhä enemmän, mikä tarkoittaa myös revontulien näkemistä. Viimeistään marraskuun loppupuolella pääsee jo hiihtämään, vaikka reitinvalinnoissa ei välttämättä suurta mahdollisuuksien kirjoa olekaan.
• Joulukuu. Lunta tulee kunnolla, pakkaset paukkuvat, revontulet loimuavat ja kaamoksen hieno hämy sinisine hetkineen odottaa ihailijoitaan.  Nyt on paljon ulkomaalaisia liikkeellä (harvoin tosin laduilla tulevat vastaan) , mikä ei välttämättä ole ihme. Kotimaisillekin on latuja yhä enemmän tarjolla, mutta jos Koskikaraan tai Napakettuun haluaa joulun tienoilla, ei voi olla liian aikaisin liikkeellä (välillä varaus on tullut jo 2 v aiemmin).

Mihin aikaan Etelä-Konnevedelle?
Luontainen aika käydä Etelä-Konnevedellä on keskikesä, mutta itse käymme usein myös talvella eikä syynä ole pelkästään polttopuiden teko.

• Tammi-helmikuu. Tammikuun alkupuolella järvi on riittävästi jäässä, mutta pakkasta voi olla enemmänkin. -30C:ssä ei Kalasääskeä saa kovin lämpimäksi yhdessä yössä eikä sitä kannata yrittääkään, ettei piippu halkea. Mutta makuupussin turvin kelpaa kovallakin pakkasella käpertyä sydäntalvella yöpuulle. Vääräsaaren nurkilla kulkijoita ei ole yhtään ketään, joten ihan ylhäisessä yksinäisyydessä saa olla.
• Maalis-huhtikuu. Täydellinen aika keväthiihtoretkille Etelä-Konneveden sokkeloissa. Valon ja lämmön myötä pilkkijöitä alkaa liikkumaan ja maisemasta pääsee nauttimaan jo iltaan asti. Näinä aikoina käymme polttopuusavotoilla, joten mökki saattaa olla varattu huoltohommiin. Jäitse pääsee mökille noin huhtikuun puoleen väliin. Teeret pulputtavat ja ilmassa alkaa olemaan kevään tunnelmaa.
• Toukokuu. Jäiden lähtöä odotellaan jo innolla, Äitien päivän nurkilla vedet vapautuvat ja saareen pääsee kelirikkokauden jälkeen. Hc-melojat pääsevät uittamaan kajakkia, mutta tähän aikaan ei aloittelijoiden kannata vielä lähteä kohti Vääräsaarta, koska vesi on kylmää kaaduttavaksi. Kalasääsket ovat jo täydessä vauhdissa.
• Kesä-elokuu. Tämä on Etelä-Konneveden "sesonkiaikaa" mikä tarkoittaa Kalasääsken osalta sitä, että saatat silloin tällöin nähdä veneen tai kajakin, juhannuksen ehkä useammankin. Mutta Vääräsaaressa on rauhallista, hyvin rauhallista melkeinpä minkä tahansa mittapuun mukaan.
• Syyskuu. Järvi on liki täysin hiljentynyt. Ammattikalastajia kahdella troolarilla vielä näkee, mutta harvassa ovat muut liikkujat.
• Loka-marraskuu. Yksin saa meloa. Ei kannata kaatua ilman eskimotaitoja. Vielä saattaa nähdä troolareitakin.